Sari Essayah vanhemmat kiinnostavat monia suomalaisia, sillä tunnetun poliitikon perhetausta on tavallisuudesta poikkeava. Hänen äitinsä on suomalainen ja isänsä marokkolainen. Vanhemmat erosivat Essayahin ollessa alle vuoden ikäinen, minkä jälkeen isoäidistä tuli tärkeä osa hänen jokapäiväistä elämäänsä.
Sari Essayah syntyi Haukivuorella 21. helmikuuta 1967. Hän varttui pääasiassa Lapinlahdella Pohjois-Savossa. Hänen lapsuutensa rakentui vahvojen naisten ympärille, vaikka biologinen isä ei ollut mukana perheen arjessa.
Keitä Sari Essayahin vanhemmat ovat?
Sari Essayahin äiti on suomalainen, kun taas hänen isänsä on kotoisin Marokosta. Vanhemmat tapasivat Ruotsissa, muuttivat myöhemmin Suomeen ja menivät naimisiin. Essayah-sukunimi tulee hänen isänsä puolelta.
Avioliitto ei kuitenkaan kestänyt pitkään. Vanhemmat erosivat ennen Sarin ensimmäistä syntymäpäivää, ja isä muutti pois. Vanhempien nimiä ei ole kerrottu laajasti julkisuudessa, sillä he eivät itse ole julkisuuden henkilöitä.
Äiti työskenteli opettajana
Essayahin äiti työskenteli kieltenopettajana Iisalmessa. Työpaikka sijaitsi liian kaukana Lapinlahden kodista päivittäistä matkustamista varten. Sarille ei myöskään järjestynyt sopivaa päivähoitopaikkaa, joten hän jäi asumaan isoäitinsä luokse noin yksivuotiaana.
Äiti asui työviikot Iisalmessa ja matkusti viikonlopuiksi tyttärensä luokse. Vaikka he eivät viettäneet jokaista arkipäivää yhdessä, heidän suhteensa pysyi läheisenä. Essayah on myöhemmin kertonut äitinsä olevan edelleen hyvin huolehtivainen.
Äidin esimerkki kannusti opiskelemaan
Essayahin äiti oli oman sukunsa ensimmäinen ylioppilas. Hänen oli lähdettävä jo nuorena toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, koska omalla kotiseudulla ei ollut lukiota. Koulutuksen hankkiminen vaati tuohon aikaan rohkeutta, rahaa ja vahvaa tahtoa.
Äidin esimerkki opetti Essayahille, että koulutus voi avata uusia mahdollisuuksia. Hän oppi arvostamaan lukemista, opiskelua ja itsensä kehittämistä. Myöhemmin Essayah opiskeli Vaasan yliopistossa ja valmistui kauppatieteiden maisteriksi.
Marokkolainen isä jäi etäiseksi
Sari Essayahin isä ei kuulunut hänen lapsuutensa arkeen. Vanhempien eron jälkeen isä muutti pois, eikä tytär tavannut häntä vuosikymmeniin. Essayah on kertonut, ettei hän lapsena osannut varsinaisesti kaivata ihmistä, jota ei tuntenut.
Isän poissaolo tuli kuitenkin joskus näkyväksi. Esimerkiksi koulun isänpäivänä muut oppilaat tekivät kortteja isilleen, kun taas Sari teki tavallisen syyskortin. Hänellä oli silti ympärillään läheinen perhe, joka antoi hänelle turvaa ja tukea.
Yhteys isään löytyi aikuisena
Isä otti Essayahiin yhteyttä vasta noin 40 vuoden kuluttua. Yhteydenotto tuli yllätyksenä, minkä jälkeen isä ja tytär tapasivat toisensa. Essayah kertoi vuonna 2015, että he olivat yhteydessä keskenään.
Isä asui tuolloin Ranskassa ja hänellä oli siellä uusi perhe. Heidän suhteensa myöhemmistä vaiheista ei ole kerrottu tarkemmin. Siksi isän nykyisestä elämästä tai hänen ja Essayahin tämänhetkisistä väleistä ei voida tehdä varmoja päätelmiä.
Lyyti-mummo kasvatti Saria
Lydia eli Lyyti-mummo oli yksi Essayahin lapsuuden tärkeimmistä ihmisistä. Sari asui hänen luonaan Lapinlahden Mäkikylässä. Koti sijaitsi maaseudulla noin kahdeksan kilometrin päässä Lapinlahden keskustasta.
Lyyti-mummo oli jäänyt nuorena leskeksi ja oppinut tekemään monenlaisia töitä itse. Hän hoiti kotia, eläimiä ja puhelinkeskusta. Mummon vahva asenne näytti Sarille, ettei töitä tarvitse jakaa erikseen miesten ja naisten tehtäviin.
Liisa oli kuin oikea sisar
Samassa kodissa asui myös Lyyti-mummon kehitysvammainen kasvatustytär Liisa. Hän oli 17 vuotta Saria vanhempi. Vaikka Liisa ei ollut Essayahin biologinen sisar, heidän suhteensa muistutti läheistä sisarussuhdetta.
Sari ja Liisa hiihtivät, pelasivat ja viettivät aikaa yhdessä. Essayah oppi jo lapsena kohtaamaan erilaisia ihmisiä luonnollisesti ja tasavertaisesti. Liisan kautta hän ymmärsi, ettei ihmisen arvo riipu terveydestä, kyvyistä tai asemasta.
Lapsuus maaseudulla
Essayah vietti lapsuutensa luonnon ja maatilan töiden keskellä. Syksyisin perhe poimi marjoja ja sieniä sekä osallistui sadonkorjuuseen. Talvella hiihdettiin ja ruokittiin pihan lintuja.
Isoäiti opetti kohtelemaan hyvin lapsia, eläimiä ja muita, jotka eivät aina pysty puolustamaan itseään. Myös työnteko, vastuullisuus ja luonnon kunnioittaminen kuuluivat kodin tärkeisiin arvoihin. Näiden opetusten vaikutus näkyy Essayahin omissa kuvauksissa vielä aikuisenakin.
Perhetaustan vaikutus arvoihin
Sari Essayahin perhe ei ollut perinteinen ydinperhe. Hänen lapsuutensa tärkeimmät henkilöt olivat äiti, isoäiti ja Liisa. Essayah on itse kuvannut tätä joukkoa vahvaksi neljän naisen perheeksi.
Äidiltä hän sai arvostuksen koulutusta ja lukemista kohtaan. Isoäidiltä hän oppi työntekoa, selviytymistä ja käytännön tasa-arvoa. Liisa puolestaan opetti hänelle erilaisuuden hyväksymistä ja jokaisen ihmisen yhtäläistä arvoa.
Yhteenveto
Sari Essayahin vanhemmat tapasivat Ruotsissa, muuttivat Suomeen ja menivät naimisiin. Hänen suomalainen äitinsä työskenteli kieltenopettajana, kun taas marokkolainen isä jäi varhaisen eron jälkeen pois lapsen arjesta. Yhteys isään löytyi uudelleen vasta Essayahin ollessa aikuinen.
Essayah ei kuitenkaan varttunut ilman turvallista perhettä. Äiti, Lyyti-mummo ja kasvattisisar Liisa muodostivat hänen läheisen tukiverkkonsa. Tämä vahvojen naisten perhe vaikutti merkittävästi hänen käsityksiinsä koulutuksesta, työnteosta, tasa-arvosta ja ihmisarvosta.
