Sirpa Laamanen tunnetaan Suomessa ennen kaikkea Vilja Eerikan murhatapauksesta. Laamanen oli kahdeksanvuotiaan Vilja Eerikan isän, Touko Tarkin, silloinen naisystävä. Häntä kuvattiin uutisissa usein lapsen äitipuoleksi, vaikka pari ei tiettävästi ollut naimisissa.
Tapaus järkytti suomalaisia paitsi rikoksen vakavuuden myös lastensuojelussa tapahtuneiden laiminlyöntien vuoksi. Lapsesta oli tehty useita lastensuojeluilmoituksia ennen hänen kuolemaansa. Siitä huolimatta häntä ei onnistuttu suojelemaan ajoissa.
Kuka Sirpa Laamanen on?
Sirpa Helena Laamanen ei ollut julkisuuden henkilö ennen vuonna 2012 paljastunutta rikostapausta. Hänen varhaisesta elämästään, koulutuksestaan ja työurastaan ei ole julkaistu kattavia virallisia tietoja. Siksi verkossa esiintyviin elämäkertatietoihin on suhtauduttava varauksella.
Vuonna 2014 julkaistussa uutisessa Laamasen kerrottiin olevan 49-vuotias. Tämän perusteella hän olisi syntynyt noin vuonna 1964 tai 1965. Tarkkaa syntymäpäivää tai syntymäpaikkaa ei ole kuitenkaan vahvistettu luotettavissa julkisissa lähteissä.
Suhde Touko Tarkkiin
Laamanen oli Vilja Eerikan isän Touko Tarkin kumppani. He asuivat lapsen kanssa Helsingissä. Oikeudenkäynnissä käsiteltyjen tietojen perusteella lapsi joutui kodissa pitkään jatkuneen fyysisen ja henkisen kaltoinkohtelun kohteeksi.
Vilja Eerikan elämästä oli esitetty huolia jo ennen hänen kuolemaansa. Koulussa huomattiin vammoja ja muutoksia lapsen käytöksessä. Myös hänen läheisensä ja muut aikuiset yrittivät kiinnittää viranomaisten huomiota tilanteeseen.
Vilja Eerikan kuolema
Vilja Eerika kuoli Helsingissä äitienpäivänä 13. toukokuuta 2012. Hän oli kuollessaan kahdeksanvuotias. Kuolemaa edelsi pitkäaikainen kaltoinkohtelu, johon sisältyi oikeuden mukaan pahoinpitelyä ja lapsen liikkumisen rajoittamista.
Viimeisen yön tapahtumia käsiteltiin laajasti oikeudessa. Tuomioistuimen mukaan Laamasen ja Tarkin toiminta aiheutti lapsen kuoleman. Tapahtuman yksityiskohdat olivat niin vakavia, että tapausta pidetään edelleen yhtenä Suomen järkyttävimmistä lapsiin kohdistuneista rikoksista.
Sirpa Laamasen elinkautinen tuomio
Helsingin käräjäoikeus antoi ratkaisunsa 19. maaliskuuta 2013. Sekä Sirpa Laamanen että Touko Tarkki tuomittiin murhasta elinkautiseen vankeuteen. Oikeus katsoi teon olleen vakaasti harkittu, erityisen raaka ja julma sekä kokonaisuutena arvioituna törkeä.
Molemmat oli todettu mielentilatutkimuksessa syyntakeisiksi. Tämä tarkoittaa, että heidän katsottiin pystyneen ymmärtämään tekojensa luonne ja seuraukset. Tuomioon sisältyi myös muita ennen kuolemaa tapahtuneeseen kaltoinkohteluun liittyneitä rikoksia.
Valitus hovioikeuteen
Laamanen ja Tarkki valittivat käräjäoikeuden ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen. He kiistivät syyllistyneensä tahalliseen henkirikokseen. Heidän mielestään tekoja olisi pitänyt arvioida murhan sijasta törkeänä pahoinpitelynä ja törkeänä kuolemantuottamuksena.
Helsingin hovioikeus ei hyväksynyt vaatimusta. Se piti elinkautiset tuomiot voimassa 15. marraskuuta 2013. Hovioikeuden mukaan kummankin täytyi ymmärtää, että heidän toimintansa johti varsin todennäköisesti lapsen kuolemaan.
Tuomion lainvoimaisuus
Laamanen ja Tarkki hakivat valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Korkein oikeus ei myöntänyt heille valituslupaa helmikuussa 2014. Hovioikeuden päätös jäi tämän jälkeen lopulliseksi ja elinkautiset vankeusrangaistukset lainvoimaisiksi.
Sirpa Laamasen kohdalla varmaksi tiedetty oikeudellinen tieto päättyy pääosin tähän ratkaisuun. Hänen myöhemmästä elämästään ja vankeusrangaistuksen suorittamisesta on julkaistu huomattavasti vähemmän vahvistettuja tietoja.
Lastensuojelun epäonnistuminen
Vilja Eerikasta oli tehty ennen hänen kuolemaansa yhteensä 11 lastensuojeluilmoitusta. Koulussa ja terveydenhuollossa oli huomattu vammoja sekä huolestuttavia muutoksia lapsen voinnissa. Eri tahoille kertynyt tieto ei kuitenkaan johtanut riittäviin suojelutoimiin.
Tapauksen jälkeen viranomaisten toimintaa tutkittiin perusteellisesti. Yhteensä 11 lastensuojelun ja terveydenhuollon työntekijää joutui virkarikossyytteeseen. Tapaus nosti esille tiedonkulun, viranomaisyhteistyön ja lapsen henkilökohtaisen kuulemisen suuren merkityksen.
Tapauksen vaikutus Suomessa
Vilja Eerikan kuolema synnytti laajan keskustelun suomalaisen lastensuojelun tilasta. Erityisesti kysyttiin, miksi lapsen kertomuksia, näkyviä vammoja ja toistuvia ilmoituksia ei yhdistetty ajoissa selkeäksi kokonaisuudeksi.
Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa tehtiin tapauksen jälkeen muutoksia. Yhdeksi tärkeäksi käytännöksi nostettiin lapsen tapaaminen kahden kesken ilman huoltajaa. Tarkoituksena oli varmistaa, että lapsi voi kertoa tilanteestaan vapaammin ja turvallisemmin.
Missä Sirpa Laamanen on nyt?
Sirpa Laamasen nykyisestä tilanteesta ei ole saatavilla riittävästi ajantasaista viranomaistietoa. Luotettavista lähteistä ei ole vahvistettu hänen vapautuneen. Myöskään mahdollista vapautumispäivää tai nykyistä vankilasijoitusta ei ole julkisesti vahvistettu.
Suomessa täysi-ikäisenä elinkautiseen tuomittu voi päästä ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan 12 vankilavuoden jälkeen. Tämä ei tapahdu automaattisesti, vaan vapauttamisesta päättää Helsingin hovioikeus erillisen hakemuksen ja kokonaisarvion perusteella.
Verkossa liikkuvat väitteet
Sirpa Laamasesta liikkuu verkossa monia vahvistamattomia kertomuksia. Ne koskevat esimerkiksi hänen henkilöllisyyttään, perhettään, nimenmuutoksiaan ja elämäänsä vankilassa. Osa väitteistä perustuu keskustelupalstoihin tai lähteettömiin verkkokirjoituksiin.
Tällaisia tietoja ei pidä esittää varmoina tosiasioina ilman virallista asiakirjaa tai luotettavan median vahvistusta. Samannimisiä henkilöitä on Suomessa useita, joten muiden Sirpa Laamasten työ- ja henkilötietoja ei saa yhdistää tähän rikostapaukseen.
Yhteenveto
Sirpa Laamanen tuomittiin yhdessä Touko Tarkin kanssa elinkautiseen vankeuteen kahdeksanvuotiaan Vilja Eerikan murhasta. Käräjäoikeuden vuonna 2013 antama tuomio pysyi hovioikeudessa, eikä korkein oikeus myöntänyt asiassa valituslupaa.
Tapaus muistetaan myös vakavana lastensuojelun epäonnistumisena. Lukuisat ilmoitukset ja näkyvät varoitusmerkit eivät johtaneet lapsen pelastamiseen. Vilja Eerikan kohtalo vaikutti viranomaisten toimintatapoihin ja jäi pysyväksi muistutukseksi siitä, miksi lasta täytyy kuunnella ajoissa.