Tauno Veikko Pasanen on entinen pienviljelijä ja sekatyömies, joka tunnetaan vuoden 1969 Pihtiputaan poliisisurmista. Tauno Pasanen kuollut -hakusanalla etsitään vastausta hänen nykyiseen tilanteeseensa, mutta kuolemasta ei ole saatavilla luotettavaa vahvistusta.
Pasanen syntyi 19. huhtikuuta 1934 ja olisi vuonna 2026 täyttänyt 92 vuotta. Hän sai neljän poliisin murhista elinkautisen tuomion, mutta hänet armahdettiin myöhemmin. Vuonna 1996 hän syyllistyi vielä entisen vaimonsa tappoon.
Kuka on Tauno Pasanen?
Tauno Veikko Pasanen syntyi Pihtiputaalla 19. huhtikuuta 1934. Hän työskenteli pienviljelijänä ja sekatyömiehenä ennen kuin hänen nimensä tuli tunnetuksi koko Suomessa vakavan rikoksen vuoksi.
Hänet muistetaan erityisesti neljän poliisin surmaamisesta Pihtiputaan Korppisten kylässä. Pasasta ei pidä sekoittaa viihdetaiteilija Spede Pasaseen tai näyttelijä Tauno Paloon.
Tauno Pasasen varhainen elämä ja perhe
Pasanen eli perheineen pienellä maatilalla Korppisten kylässä. Perheen toimeentulo oli niukka, ja hän hankki tuloja maanviljelyn lisäksi tilapäisistä töistä. Hänen koulutuksestaan ei ole saatavilla kattavia tietoja.
Tauno ja Liisa Pasasella oli neljä lasta. Perhe-elämää varjostivat taloudelliset vaikeudet, runsas alkoholinkäyttö ja väkivaltaiset tilanteet, jotka kärjistyivät maaliskuussa 1969.
Pihtiputaan poliisisurmat vuonna 1969
Pihtiputaan poliisisurmat tapahtuivat 7. maaliskuuta 1969. Kotona syntyneen riidan jälkeen Pasasen vaimo ja poika pakenivat naapuritaloon. Paikalle hälytettiin neljä poliisia rauhoittamaan tilannetta.
Pasanen ampui Mauno Poikkimäen, Veikko Riihimäen, Onni Saastamoisen ja Pentti Turpeisen. Poliisit eivät ehtineet käyttää aseitaan. Teon jälkeen Pasanen jätti kiväärinsä ja antautui vastarintaa tekemättä.
Oikeudenkäynti, elinkautinen ja armahdus
Pasanen tuomittiin Pihtiputaan välikäräjillä elinkautiseen kuritushuoneeseen neljästä murhasta. Hänelle tehtiin myös mielentilatutkimus. Myöhemmin hänen kerrottiin katuneen tekojaan sekä oikeudenkäynnissä että vankeusaikana.
Ylen mukaan Pasanen armahdettiin vuonna 1982. Joissakin kirjoituksissa armahduksen ajankohdaksi ilmoitetaan 1981, joten vuosiluvusta esiintyy lähteiden välillä ristiriita.
Uusi henkirikos vuonna 1996
Pasanen syyllistyi uuteen henkirikokseen 24. elokuuta 1996 Riihimäellä. Hän kuristi entisen vaimonsa Liisa Pasasen vuosia sen jälkeen, kun oli päässyt vapauteen elinkautisesta tuomiostaan.
Oikeus katsoi hänen toimineen alentuneesti syyntakeisena. Hänet tuomittiin taposta seitsemäksi vuodeksi vankeuteen. Uusi teko herätti samalla keskustelua hänen aikaisemmasta armahduksestaan.
Onko Tauno Pasanen kuollut?
Tauno Pasasen kuolemasta ei ole saatavilla luotettavan uutismedian, viranomaisen tai omaisen vahvistamaa tietoa. Siksi hänelle ei voida ilmoittaa varmaa kuolinpäivää tai kuolinsyytä.
Hakutuloksissa näkyvät kuolemahuhut eivät yksin todista hänen kuolleen. Toisaalta uutisen puuttuminen ei varmasti merkitse, että hän olisi elossa. Hänen asemansa tulee ilmaista avoimesti epävarmana.
Missä Tauno Pasanen on nykyään?
Tauno Pasasen nykyisestä asuinpaikasta, terveydestä tai mahdollisesta hoitopaikasta ei ole luotettavaa tietoa. Hän on pysynyt poissa julkisuudesta vankeusrangaistustensa jälkeen.
Pasanen ei ole antanut tuoreita haastatteluja eikä esiintynyt julkisuudessa. Hänen yksityiselämäänsä koskevia aukkoja ei pidä täyttää arvauksilla, vaikka hänen korkea ikänsä herättää kysymyksiä.
Kahdeksan surmanluotia ja Tauno Pasanen
Mikko Niskasen vuonna 1972 valmistunut Kahdeksan surmanluotia pohjautuu väljästi Pihtiputaan tapahtumiin. Niskanen esittää teoksessa Pasi-nimistä pienviljelijää, jonka elämä ajautuu köyhyyden, alkoholin ja väkivallan hallitsemaksi.
Teos ei ole Tauno Pasasen tarkka elämäkerta. Sekä Tauno että Liisa Pasanen kommentoivat aikanaan sen todenmukaisuutta eri tavoin. Sarjaa pidetään silti yhtenä suomalaisen televisio- ja elokuvahistorian merkittävimmistä draamoista.
Tapauksen vaikutus ja myöhempi julkisuus
Pihtiputaan poliisisurmat muuttivat keskustelua poliisien koulutuksesta ja työturvallisuudesta. Neljän konstaapelin kuolema jätti kahdeksan lasta ilman isää ja järkytti koko Suomea.
Uhrit muistettiin tapahtumien 50-vuotispäivänä vuonna 2019. Tapausta on käsitelty myös dokumenteissa, podcasteissa ja rikosohjelmissa. Pasasen käyttämä kivääri on päätynyt Keskusrikospoliisin Rikosmuseon kokoelmaan.
Viimeisimmät tiedot Tauno Pasasesta
Tauno Pasasesta ei ole ilmestynyt tuoreita, luotettavasti varmennettuja henkilöhaastatteluja tai elämäntilannetta koskevia uutisia. Myöskään hänen kuolemastaan, terveydestään tai asuinpaikastaan ei ole kerrottu luotettavasti.
Uudempi julkisuus liittyy lähinnä vuoden 1969 poliisisurmiin ja Kahdeksan surmanluotia -teokseen. Mahdollinen kuolintieto pitäisi hyväksyä vasta omaisten, viranomaisen tai luotettavan uutismedian ilmoituksen perusteella.
Kiinnostavia faktoja Tauno Pasasesta
Pasanen oli 34-vuotias tehdessään vuoden 1969 rikokset. Vaikka Kahdeksan surmanluotia liittyy tapaukseen, nimi ei tarkoita kahdeksaa uhria. Poliiseja kuoli neljä.
Teoksen päähenkilöä kutsutaan Pasiksi, eikä tarina seuraa Pasasen elämää kaikilta osin. Hänet on tuomittu kahdessa eri tapauksessa yhteensä viiden ihmisen surmaamisesta.
Johtopäätös
Tauno Pasanen tunnetaan Pihtiputaan poliisisurmista, elinkautisesta tuomiostaan ja myöhemmästä henkirikoksesta. Hänen kuolemaansa koskeva tieto pysyy kuitenkin epävarmana ilman luotettavaa vahvistusta.Tapausta käsiteltäessä on tärkeää muistaa myös surmansa saaneet poliisit ja heidän läheisensä. Pasasen elämä herättää kiinnostusta, mutta huhuja ei tule esittää tosiasioina.